24. joulukuuta 2012

Merry Christmas!

Nyt se joulu sitte on täällä. Ei tunnu joululta, ulkona yli 20 astetta ja aurinko paistaa, Suomessa kutsuttais kesäks, täällä se on talvi. Lumesta ei siis tietoakaan. Tai joulufiiliksestä. Täällä joulu on oikeesti joulupäivänä, niinhän se pitäis mennä mut Suomessa joulua juhlitaan aina ennemminki jouluaattona. Tänään ei siis oo mitenkään arjesta poikkeeva päivä, paitsi että illalla mennään joulukirkkoon.
Huomenna on sitten ite joulupäivä ja me alotetaan joulu isolla aamupalalla meiän kotona yhessä perheen ja isovanhempien kanssa. Sitten avataan lahjoja ja vietetään aikaa yhessä. Kolmelta mennään momin vanhempien luo jouluaterialle, mitä se ikinä tarkottaakaan. Siellä sit avataan lisää lahjoja ja juhlitaan joulua. Tässä siis meiän joulu lyhyesti, ihan tavallinen perhejoulu ilma turhaa hössötystä.

Lauantaina meillä oli family Christmas eli sukulaisia tuli meille ja vietettiin yhessä joulua. Lähinnä syötiin, juteltiin ja avattiin lahjoja. Oon tosi hämmentyny tästä lahjojen määrästä, jo pelkästään lauantaina sain tosi paljon lahjoja sukulaisilta, vaikken ite edes antanu niille mitään. Mutta se on täällä tapana nii en valita, tykkäsin tosi paljon! Meillä oli myös lahjojen vaihto -peli eli jokainen toi lahjan ja jokainen sai valita yhen paketin vuorollaan. Voit joko varastaa jonkun muun lahjan tai ottaa paketin, jota kukaan ei oo vielä valinnu. Sama lahja voidaan varastaa yhteensä kolme kertaa. No tottakai mun lahja varastettiin ja lopulta päädyin puhelimeen liitettävän kaiuttimen kanssa. En sit ees ottanu sitä vaan annoin sen momille koska en ois sillä yhtään mitään tehny. Oli kuitenki hauskaa! :)
Eilen tuli lisää sukulaisia käymään ja niidenkin kanssa vaihdettiin lahjoja ja syötiin päivällistä.

Eilen leivoin korvapuusteja ja siihen meni kyllä paljon paljon enemmän aikaa kun ajattelin. No sain ne kuitenkin lopulta valmiiksi ja kaikki tykkäs tosi paljon! Oon nähny nätimpiäkin pullia mutta aika hyvin ekaks kerraks, oon tosi tyytyväinen. Joku päivä vielä kun jaksan niin teen karjalanpiirakoita, mutta se tulee olemaan vähän vaikeempaa joten keräilen voimia vielä jonkun aikaa...
Perjantaina mentiin kattomaan Trans-Siberian Orchestraa ja se oli siis periaattessa rock-joulukonsertti, ei ihan mun juttu ja meinasin nukahtaa sen lähes kolmen tunnin aikana pari kertaa mutta ihan jännä kokemus. En ottais silti uusiks...
Mun ekat omatekemät korvapuustit :)

Oon jo ihan valmis jouluun, jee! Eiköhän se joulufiilis sieltä joulukirkosta viimeistää löydy. Ei mulla kummempaa tälläerää.

IHANAA JOULUA KAIKILLE SUOMEEN, AMERIKKAAN JA YMPÄRI MAAILMAA!

-Sara

19. joulukuuta 2012

Ready for Christmas!

Joululoma on jo melkein täällä ja nyt on taas aikaa kirjotella kuulumisia.

Viime viikolla lähti pakettia Suomeen ja kyllä on kallista! 35 euroo pitää maksaa että saa paketin toivottavasti 6-10 päivässä Suomeen. Ja paketin sisältö hintoineen kaikkineen pitää listata postissa, tuli kyllä tosi alakanttiin ne hinnat arvioitua mutta tuskin sillä suuremmin on väliä. Ja kyllä se lopulta saatiin lähtemään.

Viime keskiviikkona hostveli tuli joululomalle kotiin. Kiva olla kaikki kotona tälleen pitkään. Torstaina päätettiin tehä pila hostdadille ja käännettiin koko jääkaapin sisältö kyljelleen. Oltiin sitten ihan ku mitään ei ois tapahtunu kun se tuli kotiin ja alko ottaa ruokaa kaapista. Se ei kuitenkaan ees tajunnu et kaikki oli sivuttain, vaikka se avas jääkaapin kolme kertaa ja otti sieltä jotain. Se jopa kääns joitan takasin pystyyn, mut meiän piti melkein käskee sitä kattomaan jääkaappiin ennen ku se tajus että kaikki on kyljellään. Oli kyllä naurussa pidättelemistä kun se availi sitä ovee eikä tajunnu mitään...oi näitä arki-illan iloja.
Torstain outoudet ei kuitenkaan loppunu tähän. Istuttiin Austinin kanssa sohvalla kattomassa telkkaria, kun hostdad yhtäkkii sano et ulkona on vuohi. Tää ei siis tosiaan oo mitään landee että kyllä saa kauan ettiä ennen ku löytää vuohia mistään. Ei ees ensin uskottu sitä mutta kun se vaan jatko väittämistä nii mentiin kattomaan ja siellähän se vuohi tuijotti ikkunan takana. Se oli törmänny meiän ikkunaan ja seiso sitte siellä pihalla. Mentiin ulos kattomaan ja se vaan vaikutti olevan tosi eksyksissä. Lopulta hostdad lähti Austinin kanssa ottaa sitä kiinni, mut se ehti sitten jo kadota jonnekkin. Meiän koira meni ihan sekasin tästä, ois kauheesti halunnu lähtee sen vuohen perään. En kyllä ihan ekana odota törmääväni vuoheen tossa pihalla, mutta ei sitä koskaan tiiä. Houston on yllätyksiä täynnä...

Sain tosiaan myös uuden liaisonin tossa muutama viikko sitten. Edellisen tapasin kerran, mutta ei oo kyllä silleen ollu tarvettakaan tukihenkilöille. Se on kahen muunkin vaihtarin tukihenkilö joten mentiin sitten kaikki kolme niille. Tehtiin jenkkien versioita pipareista eli ihan vaan perus sokerikeksejä kuorrutuksella, pelattiin pelejä ja mentiin kattomaan leffaan Life of Pi. Se oli tosi hyvä leffa, suosittelen. Ja vieläki kyl kirpasee Suomen hinnat ku näillä kallein leffalippu on alle 5 euroo... Ei oo elämä reiluu, ei.
Mut on aina kiva hengailla muitten vaihtareitten kanssa. Ja tuli kyllä sellanen fiilis et puhunpa mä hyvää englantii ku vertaa niihin... Mulla on melkein suomi jo se paljon heikompi kieli eikä koskaan tuu sellasta tilannetta etten ymmärtäis mitä joku yrittää sanoo. Mutta oon huomannu et joillain vaihtareilla tulee joka päivä vastaan uusia sanoja ja vieläkin pitää miettii tosi paljon kun haluu sanoo jotain. Ja kyllä sen huomaa miten paljon on englanti kehittyny täällä. Mun enkku oli aika hyvä jo ennen ku tulin tänne mut kyl se sujuvuus on jotain ihan muuta ja ei tarvii miettii oikeestaan ollenkaan että miten joku asia nyt sanottiinkaan, se vaan tulee ihan luontevasti. Mut johan täällä ollaan yli 4 kuukautta oltu että ehkä se on jo aikakin puhuu sujuvasti.




Käytiin myös kattomassa Hobitti ja se oli tosi hyvä! Ei se tietenkään Lord of the Ringsin tasolle pääse, mutta oli silti hyvä leffa. Eikä tuntunu yhtään et se ois kestäny melkein kolme tuntii.

Nyt on final exam-viikko eli muistuttaa tavallaan Suomen lukion koeviikkoja mut meillä on myös joitain normaaleja tunteja. Ja näitä on vaan kaks kouluvuoden aikana, ennen joululomaa ja ennen kesälomaa. Kursseja on siis yleensä 7 ja seniorit saa olla ottamatta 4 koetta, juniorit 3 jne. Eli mä oon junior nii periaattees pitäis ottaa 4 koetta mut ranskassa ja teatterissa pystyin tekee kokeen etukäteen ja tanssissa meiän ei tarvii tehä koetta, joten mun ainoo koe on teen leadership. En sit menny tänään kouluun ja huomennakin on vapaapäivä. Eli lomalla tässä periaatteessa jo ollaan, perjantaina vaan teen leadership koe.

Host momin äiti teki mulle joulusukan! :)
Meillä tehtiin koulussa tällanen. Kaikki on jo niin kyllästyneitä tohon biisiin mut ei se mitään.
Lauantaina on perheen yhteinen joulujuhla ja ens viikolla jo joulu. Tää loma tuli kyllä ihan oikeeseen aikaan, hyvää joululomaa kaikille!

-Sara

6. joulukuuta 2012

Happy Independence Day Finland!

Ihanaa itsenäisyyspäivää kaikille Suomeen, onnea Suomi 95v!! :)
Eilen sain paketin Suomesta ja ei oo ikinä ruisleipä maistunu näin hyvälle... En edelleenkään tykkää jenkkien pullaleivästä. Mun tapa viettää itsenäisyyspäivää, kipeenä kotona ruisleipää syöden. No, kai sitä vois huonompikin tapa olla... Toivottavasti tästä kuitenki tervehtyis nopeesti, koska tuntuu et mä tavallaan hukkaan aikaa ku vaan nukun kotona.
Tähän nyt sekalaisia kuvia Suomesta kun ei oikeen muutakaan sanottavaa oo.


 

-Sara

2. joulukuuta 2012

It's beginning to look a lot like Christmas

Anteeks, taas on aikaa vierähtäny mut koko ajan on niin kiire ettei oo vaan kerenny kirjottelee.
Viime viikolla oli siis Thanksgiving-loma keskiviikosta sunnuntaihin ja torstai oli ite Thanksgiving. Keskiviikkona menin ostamaan mekkoa Gold Duster Formaliin ja löysin kivan mekon, makso noin 90 euroo ja ajattelin ehkä käyttää tota samaa mekkoo myös vanhoissa. Saatan kuitenki ostaa myös Promia varten uuden mekon, joka saattais olla kivempi vanhoihin mut saa nähä. Kaikki on kuitenki niin paljon halvempaa täällä et ei tunnu ees pahalta maksaa ton verran pitkästä mekosta, jenkit on kuitenki kauhuissaan koska niitten mielestä se on kallis.
Thanksgiving dayna mentiin hostmomin vanhempien luo, ne asuu siis ehkä kilometrin päässä meistä eli ei kauas tarvinnu mennä. Sinne tuli noin 30 sukulaista ja katottiin siellä yhessä Texansien football peliä telkkarista, syötiin ja pelattiin pelejä. Mulla tulee lähinnä mieleen joulu, ilman lahjoja vaan. Oli tosi hauskaa vaan viettää aikaa perheen kanssa ja ruokaa oli kyllä tarpeeks. Niin ja en oo ennen syöny kurpitsapiirakkaa (? pumpkin pie) ja täytyy kyl sanoo et se on yllättävän hyvää!
Perjantaiaamuna kaheksalta lähettiin sit ajamaan kohti Dallasia. Matka kesti noin 4 tuntia ja onnistuin nukkumaan koko matkan näkemättä mitään maisemia, koska olin nukkunu vaan kolme tuntii edellisenä yönä. Jenkit rakastaa draamaa ja jotenki oon päätyny ratkasee kaikkien ongelmia täällä, mutta ei mua haittaa. Eli jos kaipaat terapeuttia niin tänne vaan viestiä, kyllä mä vielä muutaman autettavan lisää voin ottaa. No takasin aiheeseen, perjantaina meillä oli lähinnä vaan aikaa tapettavana, joten mentiin ensin kävelemään sellaseen puistoon, jossa oli yli sata patsasta tai taideteosta. Dallas ei oo kovin kaukana Houstonista, mutta silti siellä näytti ihan syksyltä kun lehdet vaihtaa väriä ja putoo, meillä sitä ei hirveesti nää. Ton puiston jälkeen mentiin käymään yhessä ostoskeskuksessa, koska oli sentään kuuluisa Black Friday. En ostanu kuitenkaan mitään mut kierreltiin muutamissa kaupoissa ja koska oli jo iltapäivä, siellä ei enää ollu kovin paljon ihmisii. Voin silti periaatteessa sanoo et oon ollu shoppailemassa Black Fridayna. Sieltä mentiin kattomaan Austinin bandtreenejä football peliä varten ja illallisen jälkeen mentiin vaan hotellille nukkumaan.
Lauantaina mentiin ensin kattomaan yhtä patsasta, The Mustangs of Las Colinas, joka on kai aika suosittu nähtävyys siellä, en ihan tiiä miks koska mun mielestä sillä ei ollu mitään kovin kummosta merkitystä. No, tulipahan nähtyä. Ajettiin myös Dallasin keskustassa ympäriinsä ja näin myös sen paikan, jossa Kennedy ammuttiin. Auton ikkunasta tosin, mutta ei siinä kauheesti näkemistä oo, taas näitä asioita että voin sanoo nähneeni ton. Yheltä alko Texas Tech - Baylor football peli ja mä luulin ettei se lopu ikinä... En vieläkään rakasta footballia ja toi neljä tuntii kestäny peli ei ollu mun juttu. Se oli kuitenki todennäkösesti viimenen football peli johon tuun täällä menemään, jee...?
Sunnuntaina lähinnä ajettiin kotiin eikä tehty mitään sen kummempaa.
Olin jo ihan loman tarpeessa ja nyt on onneks enää kolme viikkoo kouluu ennen joululomaa. Ja vika viikko on lähinnä kokeita eikä joka päivä ees tarvii mennä, oon vielä aika pihalla miten tää toimii mutta ehkä se selvii jossain välissä.

Pakollinen "kiva tien nimi"-kuva, kuka oikeesti nimee tien gaylordiks...?

The Mustangs of Las Colinas

Dallas


Toi stadium oli ihan valtava ja siellä oli jättimäinen screeni, tossa on Texas Techin band kentällä

Hävittiin toi peli jatkoajalla eli ei nostanu yhtään sen kiinnostavuutta

Tuntuu että tää viikko on vaan menny enkä yhtään tiiä mitä oon tehny... Ihan ku oisin vaan nukkunu koko viikon. No arki on arkee eikä kai tapahtunu mitään ihmeempää.
Perjantaina oli kuitenki Gold Duster Winter Formal, joka oli siis homecomingin tapanen tassiaistilaisuus, mutta pelkästään tanssijoille. Me lähinnä syötiin ja tanssittiin, mut mitäpä sitä muuta tansseissa tehtäiskään. Oli tosi hauskaa ja mulla on myös kuvia, mut ne ei oo vielä koneella joten laitan niitä sit myöhemmin.
Lauantaina oltiin yksissä häissä ja Texas-häät on kyllä ihan samanlaisia ku Suomi-häät. Ainakaan mä en huomannu mitään kummempaa eroo, ehkä täällä oli vähän enemmän jotain rivitanssin tapasia perus cowboytansseja, mutta muuten oli ihan samanlaista.

Tänään koristeltiin joulukuusi...joo no onhan nyt jo joulukuu. Tuntu aika oudolta mutta ihan sama. Monet on kyllä pistäny kaikki joulukoristeet pihoille ja joka paikkaan jo marraskuun puolessa välissä ja joululaulut vaan soi. En tiiä oonko ihan dementoitunu, mut ei mun mielestä Suomessa koristella paikkoja näin aikasin. Vai oonko ihan väärässä, millon Suomessa alkaa näkymään joulukoristeita?
Mulla on jo ihan joulufiilis ja oisin valmis uuteen lomaan. Joululoma on reilu kaks viikkoo, vois olla pidempi mut kai toi saa luvan riittää. Ja tammikuun eka viikko vietetään lomaillessa Cozumelissa, joka on siis Mexicolle kuuluva saari. Ei täälläkään kylmä oo, mitä nyt tänäänki se 30C ja aurinko paistaa ja sama jatkuu ens viikolla, mutta siellä pitäis olla vielä lämpimämpi. Tuntuu varmaan tosi oudolta viettää uusvuosi tollasessa säässä, mutta ainaki tulee uus kokemus. Mut ei Jenkeissä vissiin hirveemmin uuttavuotta ees juhlita, joten kai se on ihan sama missä sillon majailee.

Tässä kuulumisia tällä erää, pitäkää hauskaa Antti-myrskyn kanssa, ei oo sitä ikävä! ;)

-Sara

20. marraskuuta 2012

Over 100 days I've been living my dream...

Hejsan! Ajattelin tulla taas vähän kertomaan kuulumisia ja mitä oon puuhaillu viimeaikoina.

Viime viikonloppuna oli koulun tanssijoitten sleepoverit. Teamin sisällä on neljä eri rankia eli mikskä sitä nyt haluu kutsuu, ryhmää, ja mä oon Voice. Meitä oli 12 tyttöö siellä ja oli kyl tosi hauskaa. Katottiin ehkä maailman huonoin kauhuleffa, The Haunting of Whaley House, et jos haluutte nauraa, kannattaa kattoo. Sillon se kyl oli tosi creepy välillä, koska meitä oli ehkä kolme hereillä ja se teki siitä paljon pelottavamman... Me tehtiin myös omat mukit siellä, mun piirrustustaidoilla oon suht ylpee mun mukista, vaikkei se kyl oo mikään kovin mahtava. Kaikki laitto jonkun Taylor Swift quoten omaan mukiinsa, koska meiän rank on voices eli se oli se yhdistävä tekijä meiän mukeissa. Mutta... Iso mutta, kun piirtää tussilla mukiin, se ei näköjään kestä, vaikka ne sano testanneensa sitä. Ja me pidettiin niitä mukeja uunissaki ja ne tussit oli sellasii, jotka pitäis pysyy. Mut näköjään ei eli tuloksena melkein kokonaan valkonen muki, koska kaikki mun piirtämät jutut lähti irti. Ei voi mitään... :/

Sunnuntaina kävin (ekaa kertaa) juoksemassa täällä ja voi että mä rakastan juosta täällä! Mä pystyn vaan kävelee ulos ovesta ja siinä heti on pari "järvee" (lue: lammikkoo), joitten ympärillä kulkee lenkkipolku, jota pitkin on tosi kiva juosta. Maisemat on tosi nättejä ja on kiva juosta puitten seassa. Eikä kyllä tarvii muita lenkkeilijöitä varoo, näin pari ihmistä kävelyllä mutta muuten kaikki tykkää käyttää autoja eli lenkkipolku on kokonaan mun. Oli viilee päivä eli about 25C mut silti oli tosi kuuma juostessa ku aurinkoki paisto. Kosteus täällä saa kans ilman tuntumaan aina paljon lämpimämmältä mitä se oikeesti on. Juoksin noin 7 mailii eli reilu 11km ja kyllä huomaa että kunto on paaaaaaaaljon huonompi ku Suomesta lähtiessä... Oon aina ollu tosi laiska juoksemaan yksin enkä jaksa juosta kovin kauaa ilman ketään motivoijaa, joten toi tuntu ihan sopivalta matkalta. Ehkä mä tästä innostun juoksemaan enemmän ja saan palautettuu vähän paremman kunnon. Vaikka kunto on huonompi, en silti oo mun mielestä lihonu ainakaan näkyvästi. Eli tosi tosi hyvä juttu, koitan vaan pysytellä erossa kaikesta ihanan rasvasesta jenkkiruoasta.

Ruoasta puheenollen, thanksgiving on melkein täällä! Oon tosi innoissani, koska tää on mun eka thanksgiving ja on kiva viettää aikaa perheen kanssa. Ja ruoan. Sitä tulee olee ihan liikaa, mutta ehtii sitä laihduttaa myöhemminki, tää on kuitenki once in a lifetime kokemus. (:
Vaikka nyt on vasta kiitospäivä, tuntuu ihan joululta! Joka paikka on täynnä joulumainoksii ja -koristeita ja joululaulut soi kaupoissa. Mut ihan kohtahan se joulu jo on, apua minne kaikki aika menee.... Nyt nautin kuitenki tästä lomasta, joka alko tänään. Perjantaina on suunta kohti Dallasia perheen kanssa ja mennään taas kattomaan hostveljen Austinin collegen football peliä. Kiva että Austin on taas tulossa kotiin, perhejuhlapyhät on jees.

Huomenna meen ostamaan mekkoo Gold Duster Formaliin, joka on jo ens viikon perjantaina. Ajattelin hommata tän mekon hyvissä ajoin mut jotenkin ei oo ollu aikaa aikasemmin. No kyllä sen vielä kerkee. Toivottavasti löydän jonkun hyvän mekon, joka käy sitte vanhoihinki! :)
Ei mulla muuta tällä erää, sori ettei oo kuvia, mutta ei vaan oo tullu otettuu hirveesti niitä...

-Sara

16. marraskuuta 2012

Reactions

Mua pyydettiin kertomaan jenkkien reaktioista, kun oon vastannu niitten kysymyksiin. Kerroin mitä multa on kysytty Suomesta tässä postauksessa, joten tässä tulee mun vastauksia osaan niistä plus muitten reaktioita.

Ootko tavannu One Directionin ja asuuko ne sun naapurissa?
"Ya of course, they're my cousins" Noin sanoin jollekin ja meni ihan täydestä, kerroin lopulta kuitenki ettei se oo totta. Had to burst their bubble. Monet on myös kysyny onko ne mulle sukuu ja kun sanon et ei oo, ne on ihan ihmeissään että miten se on mahollista ku me kuitenki asutaan niin lähekkäin. Joo no ootteko ite sukuu kaikille naapureillenne... Ja toisekseen, enhän mä ees asu niitten lähellä, mutta näähän ei sitä tiiä mahtavine maantieteellisine taitoineen. One Direction on tosi huge juttu täällä, se että ne on brittejä tekee niistä niin ihania. Ja monet on kateellisia mulle, koska mulla on aksentti, joten puhun enemmän samalla tavalla ku One Direction eli oon closer to them. Ite en oo vielä huomannu tätä yhteyttä mun ja One Directionin välillä, mutta selvästiki sellanen on ku niin moni sitä hehkuttaa.
Asutko lähellä Dublinia?
"No... You need a map" Tätä seuras hetken odottelu, kun se kattoo kartasta missä se Suomi oikeesti olikaan... -> "Oh sorry, I always mix up Ireland and Finland" No, molemmissa on sana land. Tää on yleinen hämmennyksen aihe, koska yleisin kysymys on ollu:
Suomi on osa UK:ta, eikö?
"Uh... Do I look British... Or more like, do I sound British...?" Sen jälkeen kaikki on tosi hämmentyneitä ja monesti kysyy uudestaan, että mistä sä olitkaan kotosin. Kun toistan sanan Finland, hämmennys jatkuu ja ne jatkaa inttämistä, että kyllä se Finland nyt vaan on osa United Kingdomia. Oon kuitenkin asunu Suomessa suht kauan, vaan koko ikäni, joten kyllä luulis mun tietävän paremmin missä se on. Se on vaan se land mikä sekottaa ne, koska siellä on England, Scotland ja Ireland, mutta jenkkien suureks yllätykseks ei Finland. Lopulta ne sitten yleensä luovuttaa ja tajuu, että Suomi onki jossain ihan muualla eikä ne oo ikinä kuullu koko paikasta.
Ootko ikinä nähny mustaa ihmistä tai aasialaista?
"No, those guys are so weird" Yleensä kaikki ajattelee, ettei Suomessa oo muita ku valkosii ihmisii, joten ne uskoo etten oo ikinä nähny mustaa tai aasialaista ihmistä. Mä kyllä kerron niille aina, että löytyy niitä Suomestaki, mut on totta et ei niitä oo läheskään yhtä paljon ku täällä. Monesti ne myös kysyy, käyttäytyyks mustat tyypit samalla tavalla Suomessa ku täällä ja mun on pakko sanoo et EI. En ymmärrä miten ihonväri voi määrätä sun käyttäytymisen niin selkeesti ku täällä. Melkein kaikki tummaihoset käyttäytyy niinku voit kuvitella, sellanen perus ghetto nigga style en osaa selittää mut you know. Ja en siis oo mikään rasisti, monet kysyjät on ite tummaihosii ja ne tietää millasta niitten käytös on eikä oletakaan mun tajuuvan sitä.
Osaatko puhuu suomee?
"Oh no, I'm only from Finland but I don't speak Finnish"
Mut tehän kuitenki puhutte siellä englantii?
"No we don't..." Kaikki on ihmeissään siitä, miten voin puhuu näin hyvää englantii jos me ei puhuta enkkuu Suomessa. Monet ei myöskään tiiä, että meillä on ihan oma kielikin. Sit ku selitän että kaikkien pitää opiskella englantii koulussa, kaikki valittaa siitä miten tyhmää on et täällä ei tehä tolleen. Melkein kukaan ei puhu mitäään muuta ku englantii, joten ku luettelen mun hienot suomi, englanti, ruotsi, ranska, (joo no jonkun verran italiakin), ne on tosi vaikuttuneita eikä meinaa ees uskoo et joku voi oikeesti osata niin montaa kieltä. Pelkästään se, että osaan sekä englantii että suomee on ihmeellistä, mutta vielä muitakin kielii sen lisäks... Jenkit myös luulee et englanti on tosi vaikee kieli mut mun mielestä se on helpoin kieli mitä mä tiiän. Ja silti monesti mun kielioppi on way better than näitten täällä.
Ootko ennen kuullu amerikkalaista musiikkii/nähny amerikkalaisii tv-ohjelmii?
"Yeah I have, most of them are american in Finland too" Tästä jenkit on aina ihmeissään, koska täällä ei oo paljoo ulkomaalaista musaa tai ohjelmii. Se on kans tosi ärsyttävää, kun kysytään mistä leffoista tai musasta suomalaiset tykkää, koska ihan samoista jutuista siellä tykätään mistä täälläki ja kaikki tykkää eri asioista. Jenkit myös ajattelee et me dubataan kaikki ohjelmat, mut se ei oo mikään ihme, koska tosi monessa maassa silleen tehään.
Syöttekö te joka päivä kalaa?
"Ew no I hate fish" Mut kai me aika paljon kalaa syödään verrattuna jenkkeihin, koska nää ei syö oikeestaan ikinä kalaa. On silti aika outoo olettaa et kaikki suomalaiset tykkäis kalasta tai söis sitä joka päivä, kaikki on silti ihmettelee miten on mahollista etten tykkää kalasta, jos asun Suomessa.
Onko teillä kännyköitä?
"Well I got mine when I was like six..." Jenkit olettaa et Suomi on ihan takapajula ja kukaan ei oikeestaan usko et me ollaan ennemminkin niitä edellä kaikes teknologiassa. Se on kans aika ärsyttävää, koska kun sanon et esim. Nokia ja Angry Birds on suomalaisii, melkein kukaan ei usko sitä. Ne vaan ignooraa sen ja ihmettelee et mitä toi oikeen selittää.
Onko Suomessakin välillä näin kylmä (25C)?
"Well if it's a warm summer day, right now it's snowing" Tähän yleisin reaktio, wow toi kuulostaa niin ihanalta vitsi ku mäki asuisin siellä! Uh no, et sä oikeesti haluis. Koska täällä on aina niin kuuma, kaikkien mielestä Suomi-ilmasto kuulostaa mahtavalta. Jotenki kaikki tuntuu vihaavan kuumuutta paitsi minä ja se ihmetyttää aina porukkaa, koska luulis mun tykkäävän kylmästä ku kerran siellä jäätiköllä asun. Mut yhtä lailla näitten pitäis rakastaa kuumuutta... Ruoho on aina vihreempää aidan toisella puolen.
Miten te voitte ajaa autoilla, jos on lunta?
"Well someone needs to push the snow aside" Te oikeesti kolaatte lunta?! Valitettavasti. Nojoo mä tykkään lumesta, mut on se aika ärsyttävää kun sitä on joka paikassa. Nää ei silti voi uskoo sitä et meillä on joka talvi lunta ja SILTI pitää mennä kouluun, no snow days. Täällä kun ei koskaan sada lunta se aiheuttais ihan täyden kaaoksen liikenteessä ja kaikkialla, joten ei porukka ymmärrä miten se voi olla ihan tavallista meillä Suomessa.

Tällasia suurinpiirtein on siis ollu porukan reaktiot ja aika lailla nää uskoo kaiken mitä niille kertoo, no matter how strange and stupid the things were... Yleensä se vaan naurattaa, mutta kyllä sitä turhautumistaki tulee, kun kaikki on vaan niin ignorant täällä, en keksi hyvää suomenkielistä sanaa. Mut ei siis kannata olettaa, että porukka ois ensinnäkään koskaan ees kuullu Suomesta saati sit tietäis siitä mitään.
Nyt mä lähen viikonlopun viettoon, adios!

-Sara

11. marraskuuta 2012

The Last Football Game

En tiiä oonko ilonen vai surullinen, että football season on nyt ohi. En oikeestaan tykkää footballista lajina, joten välillä peleissä oli vähän tylsää, kun osa porukasta oikeesti kattoo peliä. Mä kuitenkin opin tykkäämään siitä enemmän, kun aloin tajuta säännöt paremmin ja oikeesti ymmärsin peliä. Yleensä peleissä oli aina silti kivaa ja tuntuu tosi masentavalta sanoo, et en luultavasti enää ikinä tuu menee high school football peliin. Tai no eihän sitä koskaan tiiä, mut tuskin ainakaan ihan lähivuosina. Jotenki nää "viimeset kerrat" saa lähdön tuntumaan niin läheiseltä (mun piti kattoo sanakirjasta miten sanotaan close suomeks...), joten ihan vaan sen takiikin ne tuntuu surullisilta. Mut nyt mulla on viikonloppusin aikaa tehä jotain muuta et ehkä tää on ihan hyvä juttu. Ja meiän joukkue on niin huono et välillä pelien kattominen oli ihan tuskaa...

Tänään oli hostmomin äidin synttärit, joten tapasin taas lisää sukulaisia. Se on jotenki aina niin overwhelming yrittää muistaa kaikkien nimet ja sukulaissuhteet, mut tällä kertaa tuntuu et onnistuin aika hyvin. Syötiin yhessä lounasta ja sen jälkeen mentiin ajamaan mikroautoilla, täytyy kyl sanoo et verrattuna homecoming iltaan mä olin ihan mestarikuski. Olin oikeesti suht hyvä, viime kerralla mun paras kierrosaika oli 40s ja nyt se oli 27s eli aika paljon paransin. Ja tällä kertaa mua hidasti vaan hitaammat kuskit mun edellä, viimeks mä olin se hidas kuski muitten edellä. Mulla oli tosi hauskaa, haluun ehdottomasti päästä tekemään tota vielä uudestaan nyt ku alan tajuumaan sitä paremmin ja oon oppinu tykkäämään siitä! Ja nyt en oo enää niin pessimistinen ajokortin saamisen suhteen, maybe I still have a chance.

Puoltoista viikkoo kiitospäivään, yli kolme kuukautta Houstonissa. Sää ei tunnu siltä. On vaan niin kummallista kulkee shortsit ja toppi päällä pihalla ja silti on kuuma, marraskuussa... Kelpaa mulle paremmin ku hyvin, osasin odottaa lämmintä ilmastoo mut silti en ajatellu et käyttäisin shortseja marraskuun puolessavälissä.
Tän kuun 30. päivä on Gold Duster Winter Formal, joka on vähän niinku Homecoming mutta pelkästään tanssiteamille. Koska se on formal, mä tarviin pitkän mekon, joten aion varmaan ettiä sellasen mekon mitä voisin ehkä käyttää myös vanhoissa, koska täällä kaikki on kuitenki paljon halvempaa ku Suomessa. En oo ikinä ennen käyttäny pitkää mekkoo, joten ootan kauhulla innolla. Näin vaivaa ja kysyin mun datea hienoilla mun tekemillä kekseillä, jotka oli täys katastrofi. En tiiä miten kaikki vaan meni tosi huonosti ku yritin niitä leipoo, vaikka yleensä oon suht hyvä leipomaan. No jokatapauksessa se suostu, joten ei niillä kekseillä niin väliä...
Oon varmaan huonoin vaihtari ikinä ottamaan yhteyttä mun tukihenkilöön, oon yrittäny soittaa sille viimeset pari viikkoo tosi huonolla menestyksellä. No siis oon soittanu ehkä kaks kertaa mut en ikinä muista ja soittaminen on niin vaikeeta, ain't nobody got time for that. Lopulta vaan lähetin tekstarin mut ei se oo vastannu, joten ehkä se olettaa vieläki mun soittavan. No jaa oon tyytyväinen mun elämään täällä, en mä mitään tukia kaipaa. Jotenki tuntuu vaan rasitteelta että pitää raportoida jollekki että hengissä ollaan, vaikka se on siis ihan mukava nainen että ei siinä sinänsä mitään. Koitan ryhdistäytyy ja saada sen kiinni joku päivä.

Sunnuntait on yhtä masentavia ku Suomessaki, huomenna on taas maanantai ja seuraava kouluviikko edessä... Mut thanksgiving viikolla on ke-pe vapaata joten kyllä tästä selvitään! (:

-Sara

5. marraskuuta 2012

Life

Viime viikolla oli tosiaan halloween ja sen kunniaks meillä oli maanantaina vapaapäivä koulusta. Keskiviikkona menin trick or treating hostsiskon kanssa, oli pakko koska Suomessa ei tätä tilaisuutta tuu. Kukaan ei meinannu uskoo mua, kun sanoin etten oo ikinä käyny trick or treating, koska täällä kaikki lapset tekee sitä. Suurin osa porukasta on tosi nuoria lapsia vanhempineen ja puvut on yllättävän hyviä täällä. Kaikki panostaa pukuihin tosi paljon ja muutenkin suurin ero halloweenin ja meiän palmusunnuntain välillä on se, että kaikkeen panostetaan enemmän. Melkein joka talon ovelle voi mennä tietäen, että joku avaa, pihat ja talot on täynnä koristeita, puvut on hienoja ja karkitkin on paljon parempia. Uskomatonta miten paljon rahaa tähän ollaan valmiita käyttämään, mutta oli se ihan hauskaa silti!

Lauantaina on viimenen fooball peli, mikä on aika surullista. Se on mun vika high school game luultavasti ikinä, joten yritän ottaa kaiken irti. Vaikka football ei oo mun laji, mä oon tavallaan oppinu tykkäämään siitä ja fiilis kaikissa peleissä on aina tosi hyvä, joten en haluis sen olevan vielä ohi. Tää vapauttaa kuitenki kaikki viikonloput tästä eteenpäin, joten ehkä tää on ihan hyvä.
Koulu on vieläkin raskasta, huomaan kuitenki että kielitaito on parantunu jo aika paljon, mikä tekee opiskelusta helpompaa. Varsinki anatomiassa sen huomaa, koska sanasto piti opetella kokonaan uudestaan eri kielellä, joten alussa oli tosi vaikee pysyy kärryillä siitä mistä puhutaan. Nyt oon alkanu saamaan parempii numeroita ja oikeesti tajuun mistä on kyse. Se on myös auttanu mua ymmärtämään, että mä oikeesti haluun jatkaa lääketieteen opiskeluu vaikka se on tosi vaikeeta ja vaatii paljon töitä. Mä oon kuitenki valmis panostamaan siihen, koska se kiinnostaa mua tosi paljon. Missä koulussa mä aion opiskella, en tiiä vielä, en tiiä edes missä maassa, mutta mulla on vielä aikaa miettiä tätä. Nyt oon kuitenki ilonen, että tulevaisuus näyttää edes vähän selkeemmältä, koska se oli yks niistä asioista, joita toivoin tältä vuodelta.

Yllätyn vieläkin siitä miten helposti kaikki uskoo mitä oudoimpii juttuja täällä. Perjantaina yks mun kaveri alko vaan pokkana selittää tunnilla, miten Suomen perusti ja löys joku lumimies aikoinaan ja se sitten kysy multa että eiks ookki näin ja tottakai mä jatkoin tarinaa lumimiehestä. Mun yllätykseks kaikki usko tän, vaikka me naurettiin samalla ku kerrottiin tota tarinaa, voi tätä jenkkien hyväuskosuutta...
Koti-ikävää ei oo, päinvastoin. Nyt vaan pirteenä uuteen kouluviikkoon. :)
Jos on jotain postausideoita tai muuta kommentoitavaa nii kertokaa ihmeessä!

-Sara

26. lokakuuta 2012

Baby give me one more night!

Päivä jota odotan enemmän ku uskottekaan, 6. marraskuuta, pressanvaalit vihdoinkin! Nää vaalit on ainoo asia, josta puhutaan telkkarissa, radiossa, koulussa, ihan joka paikassa ja mä oon niin kyllästyny koko aiheeseen. Oon aina vihannu politiikkaa ja varsinki ku puolet porukasta ei oikeesti ymmärrä politiikkaa kunnolla, mut haluu silti puhuu siitä ja vaikuttaa fiksulta, mulla ei riitä kiinnostus sen kuuntelemiseen. Täällä on jopa pihoilla kylttejä sen mukaan ketä ihmiset kannattaa ja missään ei oo turvassa vaalihössötykseltä. Mut enää viikko ja se on ohi, mulle on ihan sama kumpi voittaa kunhan tää on ohi!

Mä oon tosi innoissani, koska Maroon 5 tulee Houstoniin maaliskuussa ja mä niin haluun mennä sinne! Mä toivoinki et tulis tilaisuus päästä jolleki keikalle tän vuoden aikana, joten oon tosi ilonen! :)
Viimeset kaks viikkoo, en ees tiiä mitä oon tehny. Eilen kävin kattomassa meiän koulun musikaalin ja oli yllttävän hyvä, täällä on tosi hyvii laulajia! Sen lisäks mun elämään on mahtunu band contesteja ja football pelejä + aina yhtä ihanaa koulua.
Elämä täällä on ihanaa vaikken ees tekis mitään ihmeellistä, oon vaan niin rakastunu tähän paikkaan et kaikki tuntuu kivalta täällä. Mä oon nyt jo alkanu pelkäämään sitä hetkee, kun pitää palata takas Suomeen, vaikka mulla on vielä koko vuos edessä. Koitan vaan olla miettimättä sitä ja elää täysillä siihen asti kunnes se hetki oikeesti koittaa.
Läksyt tappaa mut, en tajuu miten jenkit pystyy tekemään niitä näin paljon! Mä teen vaan ne läksyt, jotka on ihan välttämättömiä enkä mitään extraa ja silti tää määrä on ihan liikaa mulle. Koulu on periaatteessa helpompaa täällä, mut sut pakotetaan tekemään töitä tai et pääse kursseja läpi, vaikka sä saisit kokeesta täydet. Koitan vaan ajatella, että on hyvä oppii opiskelemaan kunnolla ja sen voimalla saada kaiken tehtyy.

En oo kuullu mitään kovin ihmeellisii kysymyksii täällä, mut ajattelin silti listata muutamia, joita nyt tulee mieleen.
  • Suomi on UK:ssa, right?
  • Asutko lähellä Dublinia? (koska Suomi on Briteissä)
  • Auuko One Directionin jäsenet sun naapurissa? Onks ne sun serkkuja?
  • Ootko ikinä nähny mustaa ihmistä?
  • Ootko nähny aasialaista?
  • Onko teillä McDonald'sille suomenkielinen nimi?
  • Tiiätkö mikä on Harry Potter?
  • Osaatko puhuu suomee?
  • Miten mun nimi sanotaan suomeks?
  • Katotteko amerikkalaisia tv-ohjelmia? Dubbaatteko ne aina?
  • Onko Suomessa kaktuksia?
  • Onko sielläkin uima-altaat melkein kaikkien pihalla?
  • Onko teillä kännyköitä?
  • Ootko ennen kuullu amerikkalaista musiikkii?
  • Syöttekö te joka päivä kalaa?
  • Miten te voitte ajaa autoilla, jos on lunta?
  • Onko Suomessakin näin kylmä? (25C)
  • Onko Suomessa lehmiä?
  • Mikset sä voi vaan jäädä tänne?
weheartit.com
...and my heart is here, kuva weheartit.comista
Meilläkin on täällä alkanu sää viilenemään, tänään oli tosi kylmä, ei välttämättä ees 20C. Huomenna jatkuu sama linja, mutta sitten pitäis ainaki jonkun verran lämmetä takasin. Kaikki käyttäytyy ku ois pakkasta, vaikka on 20 lämmintä, Suomessa sitä kutsutaa kesäks... No, ei tarvii ainakaan pelätä lunta. Enjoy your snow! :)

<3 Sara

14. lokakuuta 2012

Homecoming and over two months

On ollu aika vähästä tää blogin kirjottaminen viime aikoina, mutta ei vaan jotenkin löydy aikaa avata konetta. Koitan jatkossa kirjotella useemmin, koska taas ois ihan liikaa asioita kerrottavana.

Viime viikko oli homecoming week ja mulla oli tosi kivaa, meiän pitäis saada homecoming Suomeenkin. Joka päivälle oli oma dress up day ja meillä se oli nää: Ma Animal day, Ti Decade day, Ke Super hero day, To Disney day, Pe Purple out. Mä pukeuduin joka päivä ja oli hauska kattoa miten ihmiset pukeutu, jotkut oli Angry birdsejä animal dayna eli Go Suomi!
Keskiviikkona oli myös homecoming paraati ja sitä varten kaikki clubit ja joukkueet tekee oman lavan johon ne menee kyytiin ja ajaa tietyn reitin heittäen karkkeja ja helminauhoja. Muistuttaa tosi paljon penkkareita. Siitä jatketaan sitten suoraan football kentälle, jossa pidetään pep rally. Se on ennen football peliä pidettävä tilaisuus, jossa cheerleaderit, tanssijat ja marching band esiintyy, ideana on lähinnä kai nostattaa tunnelmaa peliä varten ja saada kaikki menemään sinne.

Homecomingia varten tytöt tekee pojille garterit ja pojat tytöille mumit, joita sitten pidetään perjantaina koulussa ja football pelissä. Garter on sellanen käsivarressa pidettävä koriste, siihen kiinnitetään jonkunlainen keskusta, yleensä joku eläin tai hahmo, ja siitä sitten roikkuu erilaisia nauhoja ja mitä ikinä haluutkaan siihen laittaa. Mum on samanlainen mutta isompi ja se roikkuu yleensä kaulassa. Sitä on uskomattoman ärsyttävä pitää kaulassa, koska koko ajan joko istuu tai astuu sen päälle, mutta oli se ihan hauskaa. Noihin myös kiinnitetään paljon kelloja, joten aina kuuli kun joku kävelee käytävällä. Tää on tapana vaan Texasissa ja parissa muussa osavaltiossa, mut musta tää oli ihan kiva lisä homecomingiin. Mä tosin astuin omani päälle ja siitä irtos nauha, jossa luki mun nimi joten siinä ei enää oo mun nimee mutta ei voi mitään.

Perjantaina oli sitten se football peli ja siellä kruunattiin homecoming king ja queen. Tää ei mun mielestä ainakaan meiän koulussa ollu kovin iso juttu, mutta kyllä niitä "vote for me" julisteita silti löyty joka puolelta. Oli kiva kerrankin olla pelissä, jossa oli paljon ihmisiä kattomassa ja me jopa voitettiin se!
Lauantaina oli sitten se ite homecoming day. Me mentiin ensin naapureitten takapihalle ottamaan kuvia ja siitä mentiin syömään. Me ei oltu siellä ite tansseissa kun ehkä tunti, koska ei siellä kauheesti oo tekemistä, sellanen perus koulun disko kuvaa mun mielestä tätä parhaiten, mutta oli se silti ihan hauskaa. Sieltä mentiin ajamaan mikroautoilla, mikä oli mulle ihan uus kokemus ja pelkäsin sitä kyllä niin paljon etukäteen. Selvisin kuitenkin hengissä (olin tosin ylivoimasesti huonoin mutta ei puhuta siitä...) ja oli hauska ajaa mikroautoo niillä vaatteilla. Sen jälkeen mentiin vielä meille kattomaan leffaa ja mulla oli tosi kiva ilta.
Disney day

Homecoming parade

Meiän ryhmän tytöt

Hostsisko

Kaks viikkoo sitten oli tosiaan se ensimmäinen AFS orientaatio. Siellä oli kaikki tän alueen AFS vaihtarit ja osa niitten hostperheistä plus joitain entisiä AFS vaihtareita. Siellä oli tosi kivaa, tää oli eka orientaatio, josta oikeesti oli hyötyy, koska kaikilla oli nyt omia kokemuksia kerrottavana ja sai tietää ettei oo ainoona omien ajatuksiensa kanssa.
Koitin myös ekaa kertaa kahteen kuukauteen puhuu suomee toisen suomalaisen vaihtarin kanssa ja apua mikä katastrofi! En saanu sanotuks ees yhtä lausetta ilman vaikeuksia, jotenkin kaikki sanojen taivutukset ja oudot rakenteet tuntu niin vierailta. Ihmeellistä miten voi unohtaa oman äidinkielen noin nopeesti, varsinkin ku kirjottaminen sujuu ihan luontevasti. Lopulta päädyttiin puhumaan englantia, koska kumpikaan ei vaan osannu puhuu suomee enää. Kauhulla odotan Suomeen palaamista, kun nyt jo on suomi näin hukassa...

Mitäs muuta... Tää viikko on ollu lähinnä koulua ja oli myös football peli ja band contest, ei mitään kummempaa. Kaikki vieläkin hyvin, tuntuu pahalta sanoo, mutta ei oo yhtään ikävä Suomee. Rakastan mun elämää täällä, joten vielä ei oo ollu tarvetta ikävälle. Eiköhän sekin joskus tuu mutta nyt en sitä murehdi. Ihan uskomatonta että oon ollu täällä jo yli kaks kuukautta! Noh, aika rientää kun on hauskaa joten ei voi mitään. :/
Hostdadin vanhemmat asuu nyt meillä noin kuukauden. Ne on siis saksalaisia ja asuu siellä, joten ne tulee aina kerran vuodessa käymään täällä. Oli kiva tavata heidätkin vihdoin, mutta on kyllä omituista kun nyt on talo täynnä saksaa puhuvia ihmisiä ja mä en ymmärrä siitä yhtään mitään.

Meillä on vieläkin ihana kesäsää täällä, just eilen paloin auringossa ja lämpötilat on vieläkin yli 30 astetta. Sucks to be in Finland mut koittakaa kestää! :)

-Sara

27. syyskuuta 2012

Seven weeks

Viime perjantaina tosiaan tapasin mun tukihenkilön, joka oli tosi mukava, mutta en oo vielä tuntenu että tarttisin sellasta täällä. Se kuitenkin lupas, että voidaan mennä kattomaan yhessä balettia jos haluun ja se kuulostaa ihan kivalta. En usko että jatkossakaan pidetään kauheemmin yhteyttä, mutta on aina kiva tietää, että on henkilö jolle soittaa hätätilanteessa.
Sunnuntaina käytiin ostamassa mekot homecomingiin ja tykkään mun mekosta tosi paljon. Kaikki mekot maksaa muuten noin 25 dollarii täällä, ei Suomesta kyllä 20 eurolla mekkoa saa... Ens viikko onki jo homecoming viikko ja mä en vieläkään tiiä mitä aion tehä dress up -päivinä, mut ehkä mä keksin jotain.

En tiiä miks, mutta tosi monet luulee että Suomi on Iso-Britanniassa... Sen takii oon kuullu monta kertaa kysymyksiä One Directionista, esim. tunnenko ne ja asunko lähellä niitä. Ja jotkut on vaan luullu että oon britti, jos ne ei tiedä mistä oon kotosin. Osa on kyllä luullu että sanon England kun oikeesti sanon Finland, joten se aiheuttaa hämmennystä.
Teen leadershipissä meiän täytyy pitää puheita ja mun eka puhe oli musta ittestäni. Ihan vaan sen takia että mä voin, mä alotin mun puheen kertomalla ettei Suomessa oo sähköä ja jääkarhuja kävelee meiän iglujen vieressä, ja ne oikeesti USKO sen! Oli hauska kattoo ihmisten reaktioita kun ne oli ihan järkyttyneitä Suomen karuista oloista, kyllä mä sitten kerroin ettei se oo totta, mutta hyvin ois menny läpi.

Multa on myös kysytty monta kertaa, jouduinko ostamaan kaikki vaatteet täältä, että voin pukeutuu samalla tavalla ku jenkit. Ja tähän täytyy sanoo, ettei kaikkien tyylitaju oo ihan parasta luokkaa täällä, jotkut pukeutuu tosi kivasti mutta suurin osa ei todellakaan. Että joo, en ostanu vaatteitani täältä, koska Suomessa käytetään vaan turkiksia. Oon huomannu, että pukeudun tosi värikkäästi täällä, mikä on tosi outoo koska en tehny sitä Suomessa, oh well ihan piristävää.

Tässä ei nyt oo kuvia, mutta tulin vaan pikasesti päivittelemään tilannetta. Lauantaina on eka AFS orientaatio saapumisen jälkeen, ei oikeestaan ees huvittais mennä sinne mutta se on pakollinen, joten... Ei mulla muuta tällä kertaa, nyt vaan ilosena kohti homecoming viikkoa!

-Sara

20. syyskuuta 2012

Life is good!

On vähän jääny tää blogin kirjottaminen kun koko ajan on niin paljon tekemistä, mutta koitan ehtii pitää tätä yllä. Time is just flying by, en voi uskoo et on jo 20.9.

Kouluu on nyt takana melkein neljä viikkoa ja kaikki sujuu hyvin. Oon vaihtanu kaks kurssia, matikan vaikeempaan ja tech theaterin teen leadershipiin. En tykänny tech theaterista ollenkaan, mutta ei toi teinijohtajuuskaan vielä oo innostanu. Se oli kuitenki ainoo kurssi mihin pystyin vaihtaa, joten näillä mennään. Läksyjä tulee ihan liikaa ja ne viekin kaiken mun vapaa-ajan, mut ehkä tästä on hyötyy sit Suomessa ja jaksan opiskella siellä paremmin.

Mun viimeset kaks viikkoa lyhyesti, koulua, koulua, koulua. Viime viikon torstaina oli toinen football game, mutta koko päivän sato kaatamalla ja ukkosti, joten se vähän latisti tunnelmaa. Mulla oli kuitenki kivaa, koska nyt mulla on homecoming date. Mä tiesin oikeestaan jo etukäteen, että se aikoo pyytää mua, koska se pyys mun hostsiskoo kysymään multa suostuisinko jos se kysyis, mutta en tienny koska se aikoo kysyy ja miten. Se oli tehny kyltit joissa luki "Will you go to homecoming with me?" ja mun nimi ja se pyys sen kavereita pitää niitä siellä football pelissä, se oli tosi sulosta. Miks suomalaiset ei voi olla tällasia!
Homecomingiinkin on enää kaks viikkoo eikä mulla oo ees mekkoo vielä, mutta sunnuntaina me mennään mekko-ostoksille Marieken kanssa, it'll be fun! :)
I love Perdita
Viime viikonloppuna me mentiin Lubbockiin tapaamaan hostveljee ja kattomaan sen college football peliä. Lubbock on toisella puolella Texasia ja siellä sää on ihan toisenlainen kun Houstonissa, meillä on aina tosi kosteeta ja kuuma, siellä taas on kuivaa ja kylmempää. Mä rakastuin siihen campukseen, se oli niin nätti ja hieno! Ja se stadion oli ihan valtava, mutta silti täynnä ihmisiä. Peli kesti 3,5 tuntia eli oli tosi pitkä, mä luulin ettei se ikinä loppuis! En oo vieläkään footballin ystävä, se vaan on tosi tylsää. Ainoo syy miks tykkään mennä niihin peleihin on muut ihmiset siellä. Mut oli tosi kiva nähä Austinia pitkästä aikaa ja oli tosi hauska viikonloppu. (:

 Miten mulla ei nyt ookaan mitään kirjotettavaa mielessä kerranki ku ois aikaa... Lauantaina on taas football game ja ennen sitä hostmomin setä tulee käymään ja pääsen tapaamaan sen. Kaikki menee nyt vaan tosi hyvin, oon saanu koulusta parempia kavereita ja elämä on tosi kivaa täällä. Toivottavasti jatkuu samanlaisena!
Edit: Mä tiesin et unohdin jotain, mun tukihenkilö tulee meille illalliselle huomenna. Tää on eka kerta kun se ottaa muhun yhteyttä, vaikka sen pitäis jutella mun kanssa joka kuukaus ja varmistaa että kaikki on hyvin. Hienosti oon kuitenki pärjänny ilmanki sitä, joten ei toi niin paljon haittaa, kiva päästä kuitenkin tapaamaan sekin! :)

-Sara

9. syyskuuta 2012

One month behind, almost ten more ahead

En voi uskoo, että oon ollu jo kuukauden Houstonissa!  Jos aika menee nyt jo näin nopeesti, en haluu ees ajatella miten nopeesti se tulee menemään ens vuoden puolella... Tähän mennessä on ollu mahtava kokemus! En väitä, ettei välillä ois tuntunu siltä että haluun kotiin, mutta oon päässy aina yli näistä fiiliksistä ja jatkanu uudella asenteella eteenpäin.
Oikeestaan tää eka kuukaus on ollu paljon vaikeempi ku odotin. Kukaan ei varota siitä, miten vaikeeta täällä on saada kavereita ja rakentaa oma elämä käytännössä kokonaan uudestaan. Vaikka ihmiset on tosi ystävällisiä ja tuntemattomienkin kanssa voi ihan hyvin alottaa keskustelun, on tosi vaikeeta saada oikeita kavereita. Näitä "moikkaustuttuja" kyllä löytyy, mutta kenestäkään ei voi tietää tykkääkö ne susta oikeesti, koska nää esittää kaikkien kavereita, vaikkei oikeesti sitä olis. Se on varsinki aluks tosi kivaa, mutta hetken päästä alkaa kaipaamaan ihmisiä, jotka on oikeesti kiinnostunu susta ja haluu olla sun kavereita. On pakko vaan ite yrittää löytää just ne tietyt tyypit, joihin haluu tutustuu paremmin, mut ei se oo niin helppoo ku luulis. Toivottavasti se tästä helpottuu lähiaikoina, mutta musta vaihtareille pitäis painottaa enemmän sitä, ettei tää alku oo mitään unelmaa, koska mulle se tuli aika yllätyksenä. Että tuleville vaihtareille tiedoks, varautukaa siihen, ettei aluks oo kovin helppoo!

Perjantaina pääsin näkemään ekaa kertaa amerikkalaista jalkapalloo livenä. Matsi alko seittemältä ja meiän koulu JVHS pelas Tomballia vastaan ja kaikkien odotusten vastasesti me VOITETTIIN! Meiän football team ei oo mikään maailman paras, oikeesti me ollaan tosi huonoja ja harvoin voitetaan pelejä. Oli kuitenki hauska päästä alottaa mun penkkiurheilu-ura pelillä, joka voitettiin.
Koska mä oon Drill Teamin eli tanssijoitten manager, mä meen aina niitten kanssa peleihin joka viikko. Meillä on myös toinen manager, norjalainen vaihtari, joka vaikutti myös tosi kivalta. Seillä oli tosi hauskaa, vaikken ite peliä ymmärtäny tai ees kattonu melkein ollenkaan.
Drill teamilla on myös escorteja, jotka kantaa kamoja stadionille ja takas koululle ja muutenki hoitaa kaikki kamat paikoilleen. Escorteina on meiän koululaisia jätkiä, jotka tuntee tanssijoita ja haluu tulla meiän kanssa peleihin. Koska Drill team tanssii peleissä eikä ne voi kauheesti meiän kanssa jutella, suurimman osan ajasta olin näitten escortien kanssa, jotka on kyllä tosi kivoja! Ne pysyy samana koko vuoden ja opin varmaan tuntee ne aika hyvin kun joka viikko tosiaan on peli/pelejä. Olin kyllä ainoo tyttö meistä kymmenestä siinä porukassa, mutta hyvin sulauduin joukkoon.
Drill team eli Gold Dusters

Meiän koulun cheerleaderit, football playersit ja maskotti!

Marching band esiinty Gold Dustersien kanssa väliajalla ja niillä oli tosi hienot muodostelmat koko ajan.

Peli loppu kymmenen maissa ja sen jälkeen menin Marieken ja muitten band ihmisten kanssa syömään Denny'siin. Syötiin koululla kolmen aikaan päivällä ja pelissä ei sitten saatu syödä, koska piti keskittyä esitykseen, joten yli yheksän tunnin päästä edellisestä ruoasta alko olee aika kova nälkä. Siellä oli tosi hauskaa ja oli eka kerta, kun meen syömään illallista kahentoista jälkeen yöllä! Oltiin sitten kotona noin 1:30 ja melkein 19 tunnin koulupäivän jälkeen oli aika väsyny olo. Oli kuitenki mahtava päivä ja ootan innolla seuraavaa peliä! :)

Eilen käytiin ostoksilla ja illalla katottiin vaan leffoja Marieken ja sen poikaystävän Alexin kanssa. Täällä on vanhemmat muuten tosi tiukkoja seurustelun suhteen, koska Marieke ja Alex on ollu yhessä jo kaks vuotta, mutta ne ei silti saa olla kahestaan kummankaan huoneessa vaan aina pitää olla olkkarissa silleen että joku muukin on paikalla. Eikä saa olla vastakkaisen sukupuolen henkilöitä talossa, jos vanhemmat ei oo paikalla. Mun mielestä aika ahdistavaa, mutta maassa maan tavalla.

Mun mielestä en puhu mitenkään kovin ihmeellisesti, mut aina ku avaan suun nii joku ihailee sitä, miten mahtava aksentti mulla on. En tiiä miks jenkeistä tällanen suomalaisen tönkkö englanti on niin upeeta ja seksikästä, mutta näin vaan on. Ainakaan ei tarvii pelätä sitä, että kuulostaa tyhmältä ku puhuu. Pari kertaa mulle on tullu tuntemattomat ihmiset koulusta sanoo et voitko sanoo jotain ku oon kuullu et sul on tosi hieno aksentti ja siitä seuraa yleensä "Wow, I wish I had an accent like that!" Muutamat on kans halunnu et mä puhun ruotsii niille, et on tullu pidettyy tätä toistaki kotimaista kieltä yllä.

Huomenna starttaa kolmas kouluviikko ja torstaina onkin jo seuraava futispeli. Tänään oli muuten tosi viilee päivä, vaan 34C. Kaikki oli tosi onnellisii ku oli noin "kylmä" päivä kerranki, että terveisiä vaan sinne Suomen kesään! :D

-Sara

5. syyskuuta 2012

Let's study!

Toinen kouluviikko on lähteny käyntiin hyvin. Alan jo oppia liikkumaan koulussa ilman, että päädyn löytämään kymmenen umpikujaa ennen oikeeta luokkaa ja muistan jopa ihmisten nimiä! Tänään yllätyin tanssitunnilla, kun opettaja oli sanonu meille, että keskiviikkosin treenataan tekniikkaa vierailevan opettajan kanssa, ja ovesta astu sisään mun jazztanssiopettaja tanssikoululta, jolla treenaan iltasin. En tosiaan odottanu törmääväni tähän ihmiseen koulussa ja oli tosi hauskaa kun olin ainoo joka tunsi sen opettajan, kun en tunne kuitenkaan kovin paljon ihmisiä täältä. Tykkään onneks tosi paljon tästä maikasta, joten ihan kiva homma. :)

Tosi kummallinen juttu koulussa mun mielestä on se, että kaikki oppilaat tulee kouluun TOSI AIKASIN. Mä oon tottunu Suomessa tulemaan kouluun aina myöhässä just ja just ajoissa, jotta saan nukkua mahollisimman pitkään, mutta täällä ihmiset ei toimi niin. Me lähetään kotoo 15-20 vaille seittemän joka päivä ja kouluun ajaa max 10 min eli ollaan koulussa jo ennen seittemää. Tunnit kuitenkin alkaa vasta 7:25, joten meillä on puol tuntia aikaa hengailla koululla ennen tunteja, mikä on musta ihan hullua. Mä olisin onnellinen, jos voisin nukkua edes sen puol tuntia pidempään, mutta ei väkisin. Seittemältä kaikki on jo koululla eikä täällä tosiaan näy myöhästyviä oppilaita. Ehkä nää haluu käyttää sitten aamun kavereitten kanssa jutteluun, kun siihen ei välitunneilla oo aikaa, but I'd prefer the afternoon...
Koulukirjat on VALTAVIA, koska samaa kirjaa käytetään koko vuosi. Ne on onneks kyllä ilmasia, joten en valita ja mun ei tarvii kantaa niitä kouluun ku ehkä kerran kuussa, niistä opiskellaan sitten kotona.
Minä, joka vihaan rakastan piirtämistä, oon tosi innoissani siitä että anatomiassa pitää pirtää melko paljon! Ja jotta niistä ois jotain hyötyy, ois ihan kiva että ees ite tietäisin, mitä just piirsin... Tosin anatomian opettaja kehu mun toista piirrustusta tänään, että ehkä mulla on toivoo. Ei se silti kivaks muutu.


Ja ettei sanoja ois liian vähän niin tässä vähän tarkemmin! Ja nää piti oikeesti osata tänään testissä, yllätyin siitä että muistin ne aika hyvin.

Viime viikolla kävin hostsiskon kanssa manikyyrissä ekaa kertaa elämässäni. Täällä on tosi yleistä, että mennään laitattamaan kynnet Nail Spahan, vaikka ei ois mitään erityistä syytäkään. Kaikki oli ihan järkyttyneitä ku sanoin etten oo ikinä ollu mani-/pedikyyrissä ja ne ihmetteli, miten mun kynnet on niin siistit silti. Noh, mä nyt osaan leikata kynnet iteki, ei se kovin hankalaa oo. Oli kyllä ihan kiva kokemus, en mä siitä silti ite maksais. Kaikki työntekijät on muuten aina aasialaisia noissa paikoissa eikä ne puhu kovin hyvää englantia, mutta onnistuin ymmärtämään mitä ne yritti sanoa. Ne myös ihmetteli siellä, että miten mulla on niin pienet ja pitkät kynnet. :D

Hanavesi maistuu täällä erilaiselta, mutta kyllä mä sitä silti juon. Hostveli ois ostanu mulle sellasen suodattimen, jonka avulla oisin saanu sen maun pois, mutta en mä sellasia tarvii. Ainakin meiän perhe juo hanavettä eikä pullovettä, ainoo ongelma on vaan, että hanasta ei saa kylmää vettä. Aina se on suht lämmintä, joten siihen pitää sitten vaan laittaa jäitä tai juoda lämpimänä. Jäitä nää käyttääkin tosi paljon juomissa just sen takia, että kaikki juomat lämpenee tällä säällä muuten. Onneks jääkaapin ovessa on jääpalakone ja siitä tulee myös vettä. Makes your life much easier. (:

Perjantaina on meiän koulun eka jalkapallopeli. En oo ikinä nähny amerikkalaista jalkapalloo livenä, joten ootan innolla! :)

-Sara

3. syyskuuta 2012

Busy, busy, busy...

Eka kouluviikko on nyt takana ja ihan hyvin on menny. Oon tavannu tosi paljon mukavia ihmisiä, mutta nyt jo koulu alkaa tuntumaan ihan koululta. Ei yhtään huvita nousta klo 5.45 joka aamu ja lähtee kouluun 6.45 ja läksyjen tekeminenkään ei kiinnosta ollenkaan. Oon tottunu siihen, että Suomessa läksyillä ei niin oo väliä ja pärjään koulussa tekemättä niitä, mutta täällä ne pitäis oikeesti tehä, koska ne vaikuttaa arvosanaan ja silleen oppisin varmaan aiheitten sanaston nopeemmin. Yritän jostain saada motivaatiota panostaa kouluun, mutta just nyt ei kyllä kiinnostais.
Koulupäivät on kaikkina muina päivinä klo 7.25-14.30 paitsi torstaina päästään jo yheltä. Koulun jälkeen on sitten kaikki urheilut yms. ja ne kestää yleensä pari tuntia. Mulla ei onneks vielä oo ollu mitään koulun jälkeen, mutta tällä viikolla on clubien ekat tapaamiset ja aion liittyä drama clubiin, joten sen takia mun pitää jäädä koululle joinain päivinä. Mut tällasia on mun maanantait, tiistait ja perjantait:

7:25-8:16 French
8:22-9:15 Pre-Calculus (matikka)
9:21-10:12 Anatomy & Physiology
10:18-11:09 Technical Theater
11:15-12:06 Theater Art
12:06-12:36 C Lunch!!!
12:42-13:33 English
13:39-14:30 Dance/Drill Team

Muut tunnit kestää siis 51 min paitsi toinen tunti on jonkun takii 53 min. En kuitenkaan oo koulussa ikinä kärryillä tuntien alkamis- ja loppumisajoista, koska kello soi joka välissä. Se soi kun tunti alkaa ja loppuu ja se soi myös välitunnin puolessa välissä. Sen lisäks se soi aamulla 7:15 ja kaikkien lounastuntien alussa ja lopussa. Mä en koulussa ikinä katokaan kelloa vaan siirryn luokasta toiseen sillon kun kello soi. Välkät on 6 minuuttia, mikä on aika luksusta täällä päin maailmaa. Ei siihen sen enempää oikeestaan tarviikaan, koska välkällä ei muuta tehä kun kävellään luokasta toiseen. Täällä ei jäädä juttelemaan kavereitten kanssa siihen asti, että tunti alkaa vaan luokkaan mennään heti kun ehtii. Oon myös huomannu, että kukaan ei polta tupakkaa täällä eikä noilla välkillä edes ehtis. Myöskää aikuiset ei kuitenkaan polta, oon nähny korkeintaan 5 ihmistä polttamassa täällä.

Keskiviikkosin ja torstaisin meillä on block day, mikä tarkottaa sitä, että keskiviikkona on vaan 1., 3., 5. ja 7. tunti ja torstaina sitten 2., 4. ja 6. Ke tunnit kestää ihanat 94 min ja to 97 min. Ne tunnit kyllä tuntuukin pitkiltä, mut ehkä ihan hyvä olla myös pitkiä tunteja, että osaan palata takasin Suomen 75 minuuttiin. En ymmärrä mikä logiikka tuntien kestoissa on, ois paljon helpompaa jos ne kestäis kaikki 95 min tai 50 min eikä ois tollasia epämääräsiä aikoja, mutta onneks on kello kertomassa, koska liikutaan paikasta toiseen. Mä vihaan koulubusseja, koska ne lähtee vaan pari minuuttia tuntien loppumisen jälkeen ja niihin saa melkein juosta, ettei myöhästy. Sen lisäks ne on ihan täynnä ja vaikka on ilmastointi, siellä on kuuma. Onneks mun ei tarvii kulkee bussilla kun vaan pari kertaa viikossa.

Tänään on Labor day eli ei oo kouluu. Sen takii me mentiinkin viettää pitkää viikonloppuu toiselle puolelle Texasii, Austiniin. Hostdadin veli asuu siellä ja majotuttiin sen luona. Mulla oli tosi kivaa ja tässä on pari kuvaa sieltä. :)
Lauantaina mentiin lähellä olevalle joelle ja vuokrattiin tubet, joilla sitten kelluttiin jokea pitkin. Aikaa meni muutama tunti ja siellä oli kyllä PALJON ihmisiä meiän lisäks.
Hostsisko Marieke

Hostdadin veljen takapiha. Siellä näky tosi paljon peuroja ja aika aavikoitunutta siellä on. Tuolla tuulee koko ajan ja kovaa ja on TOSI kuuma, joten siellä kasvaa lähinnä matalia puita ja heinää. Maisemat oli kuitenkin tosi nättejä ja tykkäsin olla tuolla! :)

Sunnuntaina mentiin veneilemään ja se oli tosi hauskaa. Siellä näky myös paljon bileveneitä, jotka oli ihan täynnä ihmisiä.

Austin on tosi kukkulaista seutua ja kaikki talot tuolla oli tosi hienoja.
Nyt pitäis jaksaa tehä läksyjä ja herätä aamulla taas kouluun. Mun tekis mieli mennä juoksemaan, mutta viime päivät on ollu tosi kuuma, yli 100F eli yli 38C, eikä tuolla sen takia pysty juoksemaan. Kuudelta illallakin on vielä ainakin 35C ja kaheksalta on jo pimeetä. Aamusin ois vähän viileempi, mut en tykkää juosta aamusin. Kuulemma kuukauden päästä alkaa viilenemään, että sitä odotellessa... Osaisin just nyt arvostaa sitä Suomen ilmastoo, vaikka on tää rusketuskin ihan kiva.

-Sara

27. elokuuta 2012

I made it!

Tänään oli eka koulupäivä ja selvisin hengissä pienestä sekasorrosta huolimatta. Lauantaina kävin jo tutustumassa kouluun, mutta koska en sillon vielä tienny mun lukujärjestystä, en voinu ettiä mun luokkia valmiiks. Sen seurauksena olin ihan hukassa tänään kun metsästin oikeita luokkia, mutta tuurin ja avuliaiden ihmisten kanssa löysin jokaiselle tunnille ajoissa. Mun lukkari tosin ei oo oikein, jouduin tech theateriin psykan ja sosiologian sijasta ja tolla tunnilla siis tehään lavasteita sun muuta eikä se tosiaan oo mun juttu. Mun pitää kuitenki sinnittellä tolla tunnilla tää viikko ja ens viikolla voin sitten mennä valittamaan vääristä kursseista.
Mulla on aina ollu hyvä nimimuisti, mut en tiiä onks se nää amerikkalaiset nimet vai vaan se et on niin monta uutta asiaa muistettavana, mutta mä en muista kenenkään nimee! On tosi häiritsevää ku tietää et on kysyny jonkun nimee jo useempaan kertaan mut ei silti vieläkään muista sitä. En muista ees läheskään kaikkien niitten naamoja, joille oon puhunu. On aika hämmentävää kun ihmiset moikkaa käytävillä ja kaupungilla eikä mulla oo mitään käsitystä mistä mä ne tunnen. Sit vaan hymyilen ja moikkaan takas. Ehkä mä vielä opin muistaa nimiä.

"Wow, from Finland, that is so cool!" oli yleisin lause, jonka kuulin tänään. Joka tunnin alussa piti esittäytyy ja kerranki se oli kivaa, koska oli jotain mitä kertoo enkä oikeesti tuntenu ketään. Sain myös kuulla aika monta hienoo yritystä sanoo Sara tälleen kauniin suomalaisittain niinku mä sen sanon. Jenkithän ei osaa sanoo ärrää niinku suomessa sanotaan niin kaikki ihmetteli et miten mä sen sanon. Moni pääty sitte sanomaan sen ranskalaisena kurkku-ärränä, mikä kuulosti niitten mielestä samalta ku mun sanomana. Monet päätti kuitenki lopulta luovuttaa ja sanoo sen vaan ihan amerikkalaisittain, mikä on mulle ihan fine. Ainakin mulla oli hauskaa niitä kuunnellessa, luulin että mulla on helppo nimi, mut ei näköjään.
Täällä kun ei laukkuja käytetä, niin mun koulureppu valmiina ekaan päivään

Viime perjantaina mentiin käymään Outlet Mallissa hostmomin ja -siskon kanssa. Lauantaina kävin aamulla koululla tutustumassa ja illalla menin hostmomin kanssa yksiin welcome-goodbye juhliin. Perheen tytär lähtee siis tällä viikolla vaihtoon Italiaan ja nää oli sen läksiäiset ja samalla ne toivotti tervetulleeksi niillä tän vuoden asuvan brasilialaisen vaihto-oppilaan. Siellä oli tosi hauskaa, tapasin muutaman ihmisen meiän koulusta ja siellä oli myös muita vaihtareita, joitten kanssa oli tosi kiva jutella.
Sunnuntaina käytiin kirkossa ja autoin hostsiskon kanssa 3.-4.-luokkalaisten sunnuntaikirkkokoulussa. Iltapäivällä oli hostmomin järjestämä wedding shower, eli morsiamelle järjestettävä juhla, johon voi tuoda jo häälahjankin, ettei sitä tarvii tuoda sitten ite häihin. Nää oli hauskat juhlat ja oli kiva tavata hostmominkin ystäviä, en tosi niittenkään nimiä muista... Illalla mentiin vielä syömään hostsiskon poikaystävän perheen luo. Kun oli koko päivän vaan syöny juhlissa, ei kauheesti jaksanu illalla enää syödä, mutta niitten perhe on tosi mukava ja siellä oli hauskaa.

Nyt lähen tanssitunnille ja palailen taas pian!

-Sara

21. elokuuta 2012

Funny things

Annoin tuliaiset perheelle viime viikolla ja ne tykkäs tosi paljon. Muumipyyhkeet oli hostmomin mielestä todella sulosia ja Tatun ja Patun Suomi -kirja on ollu menestys. Kaikki jotka istuu keittiön pöydän ääressä lukee sitä ja jokaisen mielestä se on tosi hauska. Suklaata kaikki rakastaa ja hostdad tykkää myös salmiakista! Oli kyllä aika pettymys, kun kenenkään mielestä se ei ollu kamalaa. Kukaan muu paitsi hostdad ja minä ei kyllä haluu syödä sitä, koska ei se kovin hyvääkään niitten mielestä oo. Odotin jotain suurempaa reaktioo kaikkien kuulemieni kauhutarinoiden jälkeen... Mutta tuliaiset oli siis melko onnistuneet. :)

Mun mielestä tosi hauska asia näitten puheessa on se, että kaikki myyjät, tarjoilijat yms. sanoo aina ma'am, kun ne puhuu mulle. En koe itteäni mitenkään madamiks ja musta se kuulostaa siltä et oon ainaki 45-vuotias enkä 17. Joka kerta se hämmentää, mutta ehkä siihen ei enää parin kuukauden päästä kiinnitä huomioo. Ma'amin lisäks y'all on sana, jota kuulee tosi paljon. Houstonissa kukaan ei ikinä sano you all vaan joka kerta se on y'all. Ja nää käyttää sitä ihan koko ajan, paljon enemmän ku muualla käytetään you allia. Et näitä saatte sitten kuulla ku tuun takasin Suomeen!

Tässä on meiän ihanat lemmikit. (:


Kävin maanantaina ekaa kertaa leffassa täällä. Menin mun hostsiskon Marieken kanssa kattomaan Step Up Revolutionin ja tää leffateatterisysteemi on kyllä aika hämmentävä. Lippu ostetaan siitä box officesta ulko-ovelta ja heti kun menee sisään, ne tarkistaa, että sulla on lippu.  Sitten sä saat vapaasti vaellella siellä ja ostaa jotain syötävää ja sit kävelet vaan sisään sinne ite saliin. Paikat ei oo numeroituja eli kaikki saa ite päättää mihin menee istumaan. En tajuu miten ne valvoo sitä, että ihmiset menee kattoo sitä leffaa, johon ne osti lipun, koska kukaan ei ulko-oven jälkeen haluu nähä sun lippuu eikä kukaan valvo mihin saliin meet. Ja kun nää on vielä tosi tarkkoja siitä, että ihmiset noudattaa ikärajoja, R-rated leffaan ei todellakaan saa lippuja, jos ei oo henkkareita, joilla todistaa et on yli 17. Mut mikä estää sua ostamasta lippuja toiseen leffaan ja sit menemästä kattoo toista, en tiiä.

Kävin myös jollain tanssikoululla nykytanssitunnilla. Se oli yllättävän kivaa ja meen vielä koittaa jazztuntii. Hostmom sano, että voin varmaankin käydä näillä tunneilla maanantai- ja tiistai-iltasin ja se ois kyllä tosi jees! (: Ryhmä oli tosi mukava ja kaikki oli innoissaan, kun sanoin et oon vaihto-oppilas Suomesta. En usko, että suurin osa ees ties missä Suomi on, koska jotkut ei ollu koskaan ees kuullu New Orleansista, vaikka se on USAssa... Ja ehkä hauskointa tällä tunnilla oli se, kun yks tyttö tuli mun luo ja sano "you have beautiful ears, they are so round" ja sitten se katto niitä tosi ihailevasti. Enpä oo tota ennen kuullu, mutta kai se pitää ottaa kohteliaisuutena. :D Monet myös ihmettelee sitä, kun mulla on niin monta reikää korvissa, koska täällä ei oo kovin yleistä, että on ees kahta yhessä korvassa ja mulla on siis toisessa 4 ja toisessa 3.

Tänään vietin aamupäivän ottaen aurinkoo. Täytyy kyl sanoo et voisin tottuu näihin yli 35C lämpötiloihin auringonpaisteen ja oman uima-altaan kera. On vaan jotain niin ihanaa, kun voi kävellä ulos ottamaan aurinkoo minä päivänä tahansa, koska joka päivä on hyvä sää siihen. Ja jos tulee kuuma, voi mennä uimaan. Got to love it!

-Sara

19. elokuuta 2012

My First Week

Aika menee niin nopeesti, 10 päivää Jenkeissä takana. Käytiin alkuviikosta rekisteröitymässä kouluun ja se oli aika tuskaa, koska ekalla kerralla oltiin koululla tunti ja tokalla kerralla kaks tuntia. Koulun rekisteröitymissysteemi ei oikein toimi ja suurin osa ajasta meni vaan oman vuoron odotteluun. Mutta selvittiin sieltä hengissä ja päädyin valitsemaan nää:
  • Englanti
  • Matikka
  • Psykologia/Sosiologia
  • Ihmisen anatomia
  • Ranska
  • Teatteri
  • Tanssi
Oon ihan tyytyväinen noihin, haluisin vaan jo päästä kouluun. Mut enää viikko koulun alkuun. :)

Tää viikko on ollu lähinnä yksin kotona hengailuu, koska muulla perheellä on töitä/muuta menoo enkä tunne vielä ketään. Vähän on ollu tylsää, mutta ens viikko pitäis olla aktiivisempi.
Perjantaina mentiin mun synttäreitten kunniaks kattoo Cirque du Soleilia. Oon nähny yhen esityksen aikasemmin ja ne on kyl tosi taitavia. Tykkäsin paljon! Lauantaina oli sit mun syntymäpäivä ja mentiin shoppailee hostmomin ja -siskon kanssa. Ne halus väkisin ostaa mulle vaatteita synttärilahjaks, joten lopulta en käyttäny ku $15 omaa rahaa. Rakastan näitten kauppoja, koska kaikki on niin paljon halvempaa ku Suomessa! En tiiä miten saan tuotuu kaikki kamat takasin täältä...

Illalla hostmomin vanhemmat tuli meille juhlistamaan mun synttäreitä ja vietettiin sitten ilta niitten kanssa. Tässä on mun hieno kakku!
Tänään käytii kirkossa ja täytyy kyllä sanoo, ettei ollu ihan perinteinen suomalainen messu. Siellä oli bändi, joka soitti kaikki biisit ja sanat heijastettiin kankaalle, jotta kaikki voi laulaa. Biisien aikana seistiin ja ihmiset tanssi mukana. Siellä oli myös stand up -koomikko kertomassa nauramisen tärkeydestä. Tunsin itteni vähän ulkopuoliseks siellä, mutta ehkä mä totun tähän kaikkien kirkkosunnuntaiden jälkeen.

Viimesen vuorokauden on satanu kaatamalla ja mä tosiaan tarkotan jotain ihan muuta ku Suomen sateita. Nyt sateet alkaa olee ohi ja päästään taas ihaniin 35C lämpötiloihin. En vieläkään kyllä ymmärrä miks sisätiloissa on niin kylmä, koska ulkona on liian kuuma jos ei oo shortsit päällä, mutta sisällä jäätyy. Makes no sense. Siinä nyt tää viikko lyhyesti kerrottuna, saa nähä mitä ens viikko tuo tullessaan. (:
Meiän talo

Takapiha
-Sara