Ihan älytöntä miten sekavat fiilikset voi olla... Miten on mahollista, että tänään haluun lähtee tositosi paljon, mut toisena päivänä lähtö ahdistaa enkä millään haluis olla vuotta pois täältä?
Aina kun juttelen vaihtoon lähtevien kavereitten tai hostperheen kanssa mä en malta odottaa elokuun 9. päivää. Sillon kaikki tuntuu niin mahtavalta eikä yhtään haittaa lähtee Suomen tylsän arjen keskeltä Houstonin aurinkoon. Oisin valmis hyppäämään jo koneeseen ja jättämään kaikki Suomi-asiat tänne. Just nyt tuntuu siltä.
Mut sillon kun nään kavereita ketkä on jäämässä Suomeen haluisin peruu koko vaihtoon lähdön. Viimesen kahen viikon aikana näitä päiviä on ollu suurin osa ja sillon haluun vaan unohtaa että oon ees lähössä. Mietin että mitä ihmettä oon tekemässä, aionko oikeesti jättää tän kaiken vuodeks ja miks ihmeessä... Miten voin pysyy läheisenä kenenkään kanssa kun en vuoteen liity mitenkään niitten elämään ja ne tekee kaiken ilman mua. Näinä päivinä ajattelen, että oon ihan sekasin kun oon halunnu lähtee, koska ei siinä oo mitään järkee.
Onneks kuitenkin huonojen päivien jälkeen tulee myös hyviä päiviä, jotka saa mut tajuumaan että tää vuos tulee olemaan varmasti mahtava enkä oikeesti jättäis sitä mistään hinnasta pois. Nyt kun on kuitenkin enää 23 päivää Suomessa jäljellä, väkisinkin pelottaa lähteä. Vielä on niin paljon asioita tekemättä ja ihmisiä näkemättä ja nyt jo tiedän, etten millään ehi tekemään kaikkea mitä haluisin, koska aika ei vaan yksinkertasesti riitä. Mulla on nyt jokaiselle 23 päivälle tekemistä ja jossain välissä pitäis myös pakata ja tehä muuta vaihtoon liittyvää, mutta en tosiaan tiiä missä välissä.
Viisumihaastattelukin tuli ja meni. Se oli tosi yksinkertanen, annat ensin kasan papereita, sitten sormenjäljet ja lopuksi sulta kysytään pari kysymystä englanniksi. Mulle se mies sano vaan, että oot näköjään menossa Houstoniin ja sitten se kysy onko perheessä lapsia ja onko ne mun ikäisiä, eli vastasin kaikkeen vaan "yeah" ja lopuksi "thanks", kun se toivotti kivaa vuotta. Että siinä oisi kyllä pärjännyt millä kielitaidolla vaan eli no panic, vaikkei olis hyvä kielissä. Ja viisumi tosiaan tuli postiin viime viikon maanantaina eli alle viikko meni.
Käytiin eilen hommaamassa mulle pankkikortti ja nyt vaan odottelen sen tuloa. Kävin myös tuliaisostoksilla Helsingissä, mutta tästä voisin tehä vielä erillisen postauksen. Nyt en oikeestaan tiiä onko mulla vielä jotain vaihtoon liittyvää tekemättä.... Am I missing something?
Viisumi + passi: Check
Tuliaiset: Check
Rokotukset: Check
Tuberkuloositesti: Check
Koulutodistus + käännös: Check
Raha-asiat: Check
Matkalaukku: Check
AFS-paperit: Check
En ainakaan keksi enempää asioita mitä on tehty/tekemättä. Toivottavasti en oo unohtanu mitään. (: Vaihtovuosi ei oo vielä kertaakaan tuntunu niin todelliselta kun NYT ja pikkuhiljaa alkaa jo pelottaa...
Nyt aion vaan nauttii kavereista ja muista Suomi-asioista vielä kun se on mahollista. Otan kaiken irti tästä ajasta ja toivon että kun lähtöpäivä koittaa, olis sellanen päivä että haluun lähteä, ettei ihan haikeilla fiiliksillä lähtis. Mutta sen saa nähä sitten. Hyvää loppukesää! Jos tätä Suomen sadetta nyt kesäks ees voi sanoo :/
