9. maaliskuuta 2013

Nobody Said It Was Easy, No One Ever Said It Would Be This Hard

Sillon kun alotin pitämään tätä blogia mä ajattelin et ihan helpostihan mulla aikaa riittää tänne kirjotella. No, toisin kävi. Anteeks tästä hiljaiselosta, mut ei vaan millään löydy sopivaa rakoo tälle. En oo ikinä koneella, en tiiä miten jotkut vaihtarit joutuu "rajottaa" koneella oloa vaihtovuoden aikana, koska mulla ainakaan ei meinaa löytyy yhtään aikaa koneella oloon. Nyt koitan kuitenki vähän useemmin ku kerran kahessa kuukaudessa jotain päivittää että tiiätte mun olevan edelleen elossa.

7 kuukautta Jenkeissä takana! Wow, ei tunnu yhtään tolta... Pelottaa ajatus takasinlähdöstä TOSI PALJON. Justhan mä vasta tänne tulin, miten mä voin taas repii itteni irti tästä arjesta ja kodista. No, vielä on kolme ja puol kuukautta aikaa nauttii tästä ajasta, ja sen aion tehä! En mieti lähtöö ennen ku sen aika lopulta koittaa, ja tuskin sitä osaa ajatella sillonkaan.
Eilen alko Spring Break ja mun suunnitelmissa on lähinnä läksyjä, lenkkeilyä, ihmisiä ja nukkumista, koska ei oo viime aikoina kauheesti tullu nukuttuu. Koulu vie tosi paljon aikaa. Kuka ois seittemän kuukautta sitten uskonu, että minä, joka ei koskaan tee läksyjä, nyt tekee läksyjä joka päivä monta tuntii. En tajuu miten jenkit selvii tästä läksymäärästä! Mulla ei riitä aikaa ees hengittää ku on kaiken maailman projekteja tehtävänä. Ja nyt ku on viikon loma nii eiköhän kaikki opettajat ajattele ettei meillä oo muuta tekemistä ku tehä läksyjä koko loma. Varokaa vaan siellä Suomessa, musta on tullu esimerkillinen opiskelija et en sit siellä muuta teekään ku läksyjä!

Anatomia on tosi mielenkiintonen aine, varsinki kun haluun lukee itteni lääkäriks. Tuntuu et se on tosi hyödyllinen kurssi, Keskitytään pelkästään kaikkeen mitä lääkiksessäki opiskellaan. Käytiin Texas Chiropractic Collegessa vierailulla ja päästiin tutkimaan oikeita kuolleita ihmisiä siellä. Ei Suomen lukiossa sellasta pääse tekemään, ja mun mielestä oli tosi kiinnostavaa päästä kunnolla näkemään keuhkot, sydän, kaikki lihakset yms. Kyllähän ne haisee aika pahalta mut ei se mua suuremmin häirinny. Tosi hieno kokemus!
Me ollaan myös leikelty kuolleita kissoja tunneilla. Aluks ajattelin, etten eläinrakkaana ihmisenä sitä pystyis tekemään, mut mun lääkäripuoli voitti ja oli tosi mielenkiintosta nähä kaikki rakenteet kunnolla. Välillä oli päiviä jollon meinasin oksentaa pelkästä mielikuvasta, mutta useimmiten oli tosi kiinnostavaa leikellä ja tutkia niitä kissoja. Meiän kissa oli tosi laiha ja oli aika vaikee välillä nähä mitään lihaksia, kun ei niitä oikeen ollu, mutta oli se silti opettavaista.

Meiän kissan nimi oli Mac Daddy
Mut sit meille selvis et se oli tyttö...

 Super Bowl oli helmikuun alussa ja mun  mielestä se on ihan yliarvostettu juttu. Riippuu ihan ihmisestä, mut mun kaverit ei oo kovin innoissaan jenkkifutiksesta nii ei ollu mitenkään kummaliset juhlat. Mut tulipahan sekin katottua ja nyt on kausi ohi joten ei tarvii enää kattoo sitä telkkaristakaan.

Valentine's Daykin tosiaan meni. On se paljon isompi ku ystävänpäivä Suomessa. Kaikkialla ihmiset kulkee ilmapallojen, kukkien ja pehmolelujen kanssa ja kaikki on vaan jotenkin tosi onnellisia. Olit tosi kiva päivä, vaikkei loppujenlopuks mitään kovin kummallista tehtykään erinäisten esteitten takia. Ja rakastan ruusuja joten en mä muuta tarvinnukaan.

En ees ollu opettanu tota, mut se katto netistä miten toi sanotaan
Kävin tosiaan myös San Antoniossa koulun Drill Teamin kanssa. Lähettiin viime viikon perjantaina aamulla ja tultiin takasin sunnnuntaina. Se on tosi kaunis kaupunki ja yks Texasin isoimmista. Ensin pysähdyttiin syömään lounasta ja sitten mentiin kattomaan Alamoa, joka on kuuluisa nähtävyys 1700-luvulta. Käytiin myös River Walkilla, joka on tosi nätti paikka ja syötiin illallinen veneessä. Lauantaina oli tanssikilpailu ja meiän tiimi pärjäs tosi hyvin, tultiin neljänneks. San Antonio on ehdottomasti vierailemisen arvonen paikka!
San Antonio River Walk


The Alamo
Kaikenlaista on tapahtunu, mut lähinnä nyt tavallista arkea. Kaikki menee tosi hyvin, mulle ei missään vaiheessa tullu sitä koti-ikävä&masennus-vaihetta ja tuskin se nyt enää tulee. Nyt aion vaan nauttia spring breakista :)

-Sara